Olen aivan varma, että suoritin kyseisen tehtävän kunnialla.
Koska aina ei ollut ihmistä lähettyvillä, kehuin erityisesti chiliäni. Ilmankos tänä vuonna oli ennätysmäinen chilisato!
maanantai 31. joulukuuta 2018
95. Piilota geokätkö
Tätä tehtävää viivyttelin jostain syystä ihan vuoden viimeiseen päivään saakka. Aiemmin oli tarkoituksena piilottaa kätkö saareemme Sorsavedelle, mutta kesä ja sula tuli ja meni. Sitten tuli syksy ja hidas talvi, joten saareen ei ole oikein ollut asiaa.
Pohdin jo edellisessä asunnossani kätkön sijoittamista oman ikkunan alle, jotta voin tarkkailla kätköilijöitä. Päätimpä toteuttaa tämän ja tehdä kätköstä hassunhauskan. Jos etsitte "kuusi palaa" -kätköä, voitte olla varma että tarkkailen teitä parvekkeelta. Onnea etsintöihin!
Pohdin jo edellisessä asunnossani kätkön sijoittamista oman ikkunan alle, jotta voin tarkkailla kätköilijöitä. Päätimpä toteuttaa tämän ja tehdä kätköstä hassunhauskan. Jos etsitte "kuusi palaa" -kätköä, voitte olla varma että tarkkailen teitä parvekkeelta. Onnea etsintöihin!
sunnuntai 30. joulukuuta 2018
68. Laskettele
Laskettelu lukeutui tehtäviin, jotka olisin oikeasti halunnut suorittaa jo alkuvuonna hyvän lumen aikaan. Yhtä tehtävää seuranneen pienehkön onnettomuuden vuoksi laskettelu siirtyi auttamattomasti loppuvuoden lumille. Lumitilanne näytti hyvin huolestuttavalta vielä joulukuun puolivälissä, vaikka Tahkolla lumetus oli kovasti käynnissä. Jäipä Tahkot ja Vuokatit kuitenkin väliin.
Päätin kuitenkin tehdä tästä vähän ikimuistoisemman laskettelureissun. Ensin googlasin sanan "laskettelu", jotta löytäisin vaihtoehtoisen keinon kiertää perinteinen laskettelu. Wikipedia määrittelee laskettelun seuraavasti:
"Laskettelua voidaan pitää yleisnimityksenä kaikille talviurheilulajeille, joissa lasketaan lumen pinnalla rinteitä alaspäin."
Tämäpä antoikin huimat mahdollisuudet toteuttaa tämä tehtävä. Otin suunnan Varkauden Alpeille, eli Kuvansin rampille. Joku saattaisi luulla että kuvailisin Vattuvuorta Varkauden Alppeina, mutta tähän mäkeen verrattuna Vatuski on Mount Everest. Tavoitteena oli kuitenkin vain päästä lunta pitkin alaspäin samalla hieman urheillen.
Kokeilin sekä aloittelijarinnettä että off-roadia, joista luonnollisesti suosittelen jälkimmäistä. Aloittelijarinteessä vauhti oli hidas tai oikeastaan sitä ei ollut ellei syöksylaskuvalmentajani työntänyt minua. Off-roadilla puolestaan näkyi pienehkö ruoste laskettelun suhteen. Toki maasto oli äärimmäisen haastava, mutta myös vauhti oli ongelmallisen kova. Elossa selvittiin.
Olin tarkan pohdinnan jälkeen valinnut jalkaani liukulumikengät, sillä ne edes muistuttivat laskettelusuksia. Tämä valinta osoittautui oikein hyväksi, sillä en uponnut kovin syvälle hankeen off-roadilla. Tosin lunta taitaa olla 20cm, että ei sitä olisikaan kovin paljoa syvemmälle voinut upota..
Päätin kuitenkin tehdä tästä vähän ikimuistoisemman laskettelureissun. Ensin googlasin sanan "laskettelu", jotta löytäisin vaihtoehtoisen keinon kiertää perinteinen laskettelu. Wikipedia määrittelee laskettelun seuraavasti:
"Laskettelua voidaan pitää yleisnimityksenä kaikille talviurheilulajeille, joissa lasketaan lumen pinnalla rinteitä alaspäin."
Tämäpä antoikin huimat mahdollisuudet toteuttaa tämä tehtävä. Otin suunnan Varkauden Alpeille, eli Kuvansin rampille. Joku saattaisi luulla että kuvailisin Vattuvuorta Varkauden Alppeina, mutta tähän mäkeen verrattuna Vatuski on Mount Everest. Tavoitteena oli kuitenkin vain päästä lunta pitkin alaspäin samalla hieman urheillen.
Kokeilin sekä aloittelijarinnettä että off-roadia, joista luonnollisesti suosittelen jälkimmäistä. Aloittelijarinteessä vauhti oli hidas tai oikeastaan sitä ei ollut ellei syöksylaskuvalmentajani työntänyt minua. Off-roadilla puolestaan näkyi pienehkö ruoste laskettelun suhteen. Toki maasto oli äärimmäisen haastava, mutta myös vauhti oli ongelmallisen kova. Elossa selvittiin.
Olin tarkan pohdinnan jälkeen valinnut jalkaani liukulumikengät, sillä ne edes muistuttivat laskettelusuksia. Tämä valinta osoittautui oikein hyväksi, sillä en uponnut kovin syvälle hankeen off-roadilla. Tosin lunta taitaa olla 20cm, että ei sitä olisikaan kovin paljoa syvemmälle voinut upota..
10. Käy avantouimassa Terhin kanssa
Joulun välipäivinä oli onneksi aikaa myös käydä uiskentelemassa avannossa. Avantosaunakulttuuri on muuttunut huomattavasti tämän vuoden aikana. Kun aloitin harrastuksen, olin ainut alle 40-vuotias ja keski-ikäkin hipoi kuuttakymppiä. Perjantaina saunan oven avattuamme näimme kuinka ikärakenne voi muuttua trendin myötä. Saunassa oli muutama "vakkari", mutta parisenkymmentä alle 30-vuotiasta. Toki perjantai-illalla voi olla osuutta tähän asiaan, mutta hauskaa nähdä kuinka nuoret valloittavat saunan.
Terhi ei suoranaisesti kiljunut riemusta avannon nähdessään, mutta uskaltautui mukaan kaikilla kolmella kerralla. Suosittelen muillekkin ensi- ja toisikertalaisille, katsokaa vaikka näitä ennen ja jälkeen -kuvia!
Terhi ei suoranaisesti kiljunut riemusta avannon nähdessään, mutta uskaltautui mukaan kaikilla kolmella kerralla. Suosittelen muillekkin ensi- ja toisikertalaisille, katsokaa vaikka näitä ennen ja jälkeen -kuvia!
keskiviikko 26. joulukuuta 2018
88. Tee rakovalkea
Tätä tehtävää varten piti vähän odotella, josko sopivat puut vain ilmestyisivät eteen. Koittipa sekin päivä joulupäivänä, kun täydellinen puu suorastaan käveli vastaan takapihalla. Jotkut väittävät rakovalkean olevan haastava nuotiomalli, mutta yhdellä raapaisulla sain tämän teoksen syttymään. Ohessa pettämättömät ohjeet:
Tarvitset:
- Kaksi isoa puuta
- kaksi pientä palikkaa puiden väliin
- neljä tukikeppiä/yhden pitkän tukipuun
- alle kaksi tukipuuta
- sytykkeitä
- kirveen
- sahan
1. Löydä hyvä ja kuiva puu, joka on 25cm paksu ja niin monta kirveenvartta pitkä kuin on yöpyjiäkin. Luojan kiitos en joutunut yöpymään, joten valitsin 10cm paksun ja reilun metrin pitkät pöllit.
2. Tee puuhun sytykepinta esimerkiksi kirveellä. Itse päätin tehdä sytykepinnan kun puu oli vielä yhtenä kappaleena.
6. Valmistelun jälkeen oli parhaan vaiheen aika! Ensin maahan kaksi kaiverrettua tukipuuta, siihen päälle alempi tukki, sytykkeitä ja pikkupalikat, toinen tukki ja lopuksi neljä tikkua tukemaan heiveröistä rakennelmaa. Tosi partiolainen sytyttää kaiken yhdellä tikulla, joten minäkin päätin tässä jälleen onnistua. Ja onnistuinkin.
Tarvitset:
- Kaksi isoa puuta
- kaksi pientä palikkaa puiden väliin
- neljä tukikeppiä/yhden pitkän tukipuun
- alle kaksi tukipuuta
- sytykkeitä
- kirveen
- sahan
1. Löydä hyvä ja kuiva puu, joka on 25cm paksu ja niin monta kirveenvartta pitkä kuin on yöpyjiäkin. Luojan kiitos en joutunut yöpymään, joten valitsin 10cm paksun ja reilun metrin pitkät pöllit.
2. Tee puuhun sytykepinta esimerkiksi kirveellä. Itse päätin tehdä sytykepinnan kun puu oli vielä yhtenä kappaleena.
3. Kun sytykepinta oli valmiina, sahasin puun kahteen osaan.
4. Kun puut olivat kahdessa osassa, päätin tehdä aluspuut. Aluspuihin tuli hakata tukin levyinen aukko, jottei alempi puu pääse pyörähtämään pois paikoiltaan.
5. Jostain syystä tässä vaiheessa kuuluisi tehdä V:n muotoinen ilma-aukko. Yritin parhaani 20cm ajan, mutta koin tämän vaiheen turhaksi. Päätin korvata ilma-aukon kahdella pienellä palikalla, jotta puiden väliin jäisi ilmaa.
tiistai 25. joulukuuta 2018
80. Aja moottorikelkalla
Taas täytyi suunnata Suomen sydämeen, Kuhmoon, tätä tehtävää suorittamaan. Vaikka väitetään Kuhmon sijainnin olevan heikko, sieltä löytyy kaikki tarpeellinen satalistan suorittamiseen.
Tällä kertaa auton nokka suuntasi kohti itää ja äiti Venäjää. Minulle esiteltiin Lentiiran piirakkapuoti, sain ilmaiset joulupuurot ja tämän jälkeen jatkettiin rajakonttiin kahville ja Varttiuksen raja-asemalle. Olipa jälleen aika lähellä ettei eksytty tullin puolelle, mutta äkkiä u-käännös ja takaisin Suomeen.
Itse kelkka löytyi vielä Lentiirasta eteenpäin kohti perukkaa. Tie pieneni ja pieneni, kunnes lopulta saavuimme vanhan maatilan pihaan. Maatalo oli suoraan 60-luvulta ja tuntui kuin aika olisi pysähtynyt paikoilleen. Maatalon takaa, pellon reunasta löytyi kelkka, ehkä vähän uudempi kuin 60-lukulainen.
En ole koskaan ollut edes kelkan selässä ja suoranaisesti asia ei hirveästi minua innostanut. Lunta oli juuri ja juurin sen verran, että sain yhden kierroksen ajettua. Eikun kypärä päähän ja menoksi. Tosin juostenkin olisin ollut nopeammin perillä. Lopuksi kävin juoksuvauhtia nopeammalla kierroksella, ja se riitti. Kelkkailut on varmaan tältä vuodelta tässä.
Tällä kertaa auton nokka suuntasi kohti itää ja äiti Venäjää. Minulle esiteltiin Lentiiran piirakkapuoti, sain ilmaiset joulupuurot ja tämän jälkeen jatkettiin rajakonttiin kahville ja Varttiuksen raja-asemalle. Olipa jälleen aika lähellä ettei eksytty tullin puolelle, mutta äkkiä u-käännös ja takaisin Suomeen.
Itse kelkka löytyi vielä Lentiirasta eteenpäin kohti perukkaa. Tie pieneni ja pieneni, kunnes lopulta saavuimme vanhan maatilan pihaan. Maatalo oli suoraan 60-luvulta ja tuntui kuin aika olisi pysähtynyt paikoilleen. Maatalon takaa, pellon reunasta löytyi kelkka, ehkä vähän uudempi kuin 60-lukulainen.
En ole koskaan ollut edes kelkan selässä ja suoranaisesti asia ei hirveästi minua innostanut. Lunta oli juuri ja juurin sen verran, että sain yhden kierroksen ajettua. Eikun kypärä päähän ja menoksi. Tosin juostenkin olisin ollut nopeammin perillä. Lopuksi kävin juoksuvauhtia nopeammalla kierroksella, ja se riitti. Kelkkailut on varmaan tältä vuodelta tässä.
maanantai 24. joulukuuta 2018
24. Rakenna lumesta jotakin
Jouluaaton 24.12. kunniaksi tehtävä 24 pakkasasteissa 24.
Joskus aikoinaan Islannissa asuessani jouduin tilanteeseen, jossa jouduin selittämään miksi lumisotaa ei voi pelata joka säässä. Keski-eurooppalaisilla ei nimittäin ollut pienintäkään käsitystä siitä, ettei lumi ole aina lumipallokelpoista. Heidän täytyi ihan käydä kokeilemassa, ettei pakkaslumesta todella saa tehtyä palloa.
Noh tänään todistin itseni olleen väärässä. Viisaana jätin tämän tehtävän vuoden viimeiselle viikolle, jolle ei todella ole luvassa suojasäätä. Oli käytettävä keinoja, jotta lumesta sai muokattua rakennettavaa materiaalia. Ei auttanut muu kuin tuoda sisältä vähän vettä ja tehdä suojalunta lumilyhtyä varten.
Tässäpä todisteita:
Joskus aikoinaan Islannissa asuessani jouduin tilanteeseen, jossa jouduin selittämään miksi lumisotaa ei voi pelata joka säässä. Keski-eurooppalaisilla ei nimittäin ollut pienintäkään käsitystä siitä, ettei lumi ole aina lumipallokelpoista. Heidän täytyi ihan käydä kokeilemassa, ettei pakkaslumesta todella saa tehtyä palloa.
Noh tänään todistin itseni olleen väärässä. Viisaana jätin tämän tehtävän vuoden viimeiselle viikolle, jolle ei todella ole luvassa suojasäätä. Oli käytettävä keinoja, jotta lumesta sai muokattua rakennettavaa materiaalia. Ei auttanut muu kuin tuoda sisältä vähän vettä ja tehdä suojalunta lumilyhtyä varten.
Tässäpä todisteita:
30. Piristä jonkun päivää tarkoituksellisesti
Olen varmasti piristänyt monen päivää useilla eri tavoilla. Tähän kuitenkin päädyin valitsemaan extrahuippuhauskan jutun tähän kirjoitettavaksi.
Viime vuonna päädyimme siskoni kanssa rakentamaan toisillemme joulukalenterit, ja niin kävi myös tänä vuonna. Halusin kuitenkin yllättää hänet aikaisempaa hienommalla kalenterilla. Otin sakset ja pahvin kätösiini, etsin tarroja ja muuta rompetta ja sain seuraavaa aikaan:
Ilme oli näkemisen arvoinen, kun kerroin että tämän tulee olla esillä koko vuoden loppuun saakka. Todistetusti olen nähnyt sen kerran esillä, kun kävin tilannetta tarkastamassa.
Olen kyllä harvinaisen hyvä käsistäni.
Viime vuonna päädyimme siskoni kanssa rakentamaan toisillemme joulukalenterit, ja niin kävi myös tänä vuonna. Halusin kuitenkin yllättää hänet aikaisempaa hienommalla kalenterilla. Otin sakset ja pahvin kätösiini, etsin tarroja ja muuta rompetta ja sain seuraavaa aikaan:
Ilme oli näkemisen arvoinen, kun kerroin että tämän tulee olla esillä koko vuoden loppuun saakka. Todistetusti olen nähnyt sen kerran esillä, kun kävin tilannetta tarkastamassa.
Olen kyllä harvinaisen hyvä käsistäni.
sunnuntai 23. joulukuuta 2018
8. Käy Terhin kanssa retkellä
Itsenäisyyspäivä koitti ja päätettiin lähteä Suomi 101 kunniaksi katselemaan kaunista luontoamme. Kuvat puhukoot puolestaan, samoin kuin Terhin upea Maamme-viittoma.
perjantai 14. joulukuuta 2018
+2. Shoppaile kummitytön kanssa
Mikäpä sen parempi tapa viettää lauantaipäivää kuin shoppailureissu kummitytön kanssa Matkukseen. Mukavasti oli jo joulukauppoja ja -valikoimia tarjolla ja mukaan tarttuikin jotain pientä joulun odotusta varten.
tiistai 11. joulukuuta 2018
62. Kokeile Bikram-joogaa
Kaiken sen lomasyömisen jälkeen oli aika vähän hikoilla. Kuopiossa ei valitettavasti Bikram-joogaa järjestetä, joten täytyi ottaa suunta kohti Helsinkiä ja YogaNordicia.
Siskoni ei halunnut ottaa ensimmäiseksi joogakerrakseen mitään extremeä (hyvin valitettavaa), joten valitsimme 90 minuutin Hot Jooga Lempeän. Sivuilla kyseistä joogaa kuvaillaan näin:
Hot Jooga lempeä +35C - Hot Jooga Lempeä on kevyempi ja rauhallisempi hyvänolon ja hyvänmielen tunti. Harjoitus aloitetaan lattialta ja asteittain pyrimme nousemaan kohti seisoma-asentoja, joissa pääsee tunnustelemaan ja kehittämään tasapainoaan. Lattiasarjassa tehdään niin kehoa voimistavia kuin lempeästi avaavia liikkeitä. Tunnin energia on rauhallinen ja hivelee sekä mieltä että kehoa. Kokonaisuutena tunti sopii niin kehon kuntoutukseen, joogaan tutustuville kuin myös raskaana oleville.
Minulla ei oikein ollut muita ennakko-oletuksia kyseistä joogailusta, kuin että huone olisi todella kuuma ja vettä kuluisi runsaasti. Nimensä mukaisesti emme joutuneetkaan vääntäytymään ihmeellisiin asentoihin, vaan kävimme lihas kerrallaan harjoituksia läpi. Salissa tuli hiki, etenkin asennoissa jossa koko vartalo jännittyi, mutta oikein miellyttävä kokemus. Kokemus oli siis kaiken kaikkiaan oikein mukava, mutta sali oli aivan liian täynnä.
Siskoni ei halunnut ottaa ensimmäiseksi joogakerrakseen mitään extremeä (hyvin valitettavaa), joten valitsimme 90 minuutin Hot Jooga Lempeän. Sivuilla kyseistä joogaa kuvaillaan näin:
Hot Jooga lempeä +35C - Hot Jooga Lempeä on kevyempi ja rauhallisempi hyvänolon ja hyvänmielen tunti. Harjoitus aloitetaan lattialta ja asteittain pyrimme nousemaan kohti seisoma-asentoja, joissa pääsee tunnustelemaan ja kehittämään tasapainoaan. Lattiasarjassa tehdään niin kehoa voimistavia kuin lempeästi avaavia liikkeitä. Tunnin energia on rauhallinen ja hivelee sekä mieltä että kehoa. Kokonaisuutena tunti sopii niin kehon kuntoutukseen, joogaan tutustuville kuin myös raskaana oleville.
Minulla ei oikein ollut muita ennakko-oletuksia kyseistä joogailusta, kuin että huone olisi todella kuuma ja vettä kuluisi runsaasti. Nimensä mukaisesti emme joutuneetkaan vääntäytymään ihmeellisiin asentoihin, vaan kävimme lihas kerrallaan harjoituksia läpi. Salissa tuli hiki, etenkin asennoissa jossa koko vartalo jännittyi, mutta oikein miellyttävä kokemus. Kokemus oli siis kaiken kaikkiaan oikein mukava, mutta sali oli aivan liian täynnä.
lauantai 8. joulukuuta 2018
39. Ratsasta kamelilla
Listan ehdottomasti vaikein tehtävä. Kamelia metsästettiin koko alkuvuosi, mutta niitä ei näyttänyt löytyvän juuri mistään. Ei ollut Dominikaanisessa tasavallassa, ei Unkarissa, Itävallassa tai Slovakiassa (paitsi eläintarhassa), sain myös vinkin että Kolmårdenista Tukholmasta voisi löytyä kameli. Valitettavasti tämä vihje osoittautui perättömäksi, eikä sielläkään enää päässyt ratsastamaan kamelilla.
Päätin loppujen lopuksi ryhtyä tuumasta toimeen ja googlata kameliajelut. Ensimmäinen osuma sattui Israeliin ja se oli menoa sitten! Varattiin liput Eilatiin marraskuulle ja matka alkoi kohti kamelimaata.
Kauniissa marraskuisessa säässä suorastaan harmitti jättää värikäs Suomi taakseen. Viiden tunnin lyhyt lento kohti Eilatia ja kohde olikin jo jalkojen alla. Siinä meni viikko kierrellessä paikkoja ja kamelimahdollisuuksia googlaillessa. Eilatista löytyi pettymykseksi vain yksi kamelikeskus, joten oli keksittävä varasuunnitelma.
Kerran sitä oltiin jo arabimaassa, niin kai sitä voi toisenkin maan ottaa check-listalle. Eikun suunta kohti Jordaniaa ja Petran raunioita. Itsessään Petra oli omalta kohdaltani reissun ehdoton kohokohta, vaikka pienehkö tulvariski alueella oli. Koska en harrasta millään tavalla turvallista matkustamista, olin tietysti jättänyt matkaseuralta kertomatta tämmöisestä pienestä riskistä. Alueella oli satanut poikkeuksellisen usein ja paljon, eikä maa juuri ime vettä. Tämä kova vesisade yhdistettynä Petran kapeisiin kanjoneihin aiheuttaa suorastaan vedensyöksyn ja kanjoniin oli lähiviikkoina kuollut kymmeniä ihmisiä. Hyvä tuuri jatkui edelleen, ja Petra näyttäytyi meille oikein aurinkoisena ja kirkkaissa väreissä edellisen tulvapäivän jälkeen.
Petran kanjonien jälkeen aukeni upea näky; kamelit. Paljon kameleita, aaseja ja tietysti hiekkaa. Välittömästi tekemään diiliä kameliukkelin kanssa; hyvä diili saatiinkin aikaan ja pääsin kamelin selkään.
Tässä todisteet:
Päätin loppujen lopuksi ryhtyä tuumasta toimeen ja googlata kameliajelut. Ensimmäinen osuma sattui Israeliin ja se oli menoa sitten! Varattiin liput Eilatiin marraskuulle ja matka alkoi kohti kamelimaata.
Kauniissa marraskuisessa säässä suorastaan harmitti jättää värikäs Suomi taakseen. Viiden tunnin lyhyt lento kohti Eilatia ja kohde olikin jo jalkojen alla. Siinä meni viikko kierrellessä paikkoja ja kamelimahdollisuuksia googlaillessa. Eilatista löytyi pettymykseksi vain yksi kamelikeskus, joten oli keksittävä varasuunnitelma.
Kerran sitä oltiin jo arabimaassa, niin kai sitä voi toisenkin maan ottaa check-listalle. Eikun suunta kohti Jordaniaa ja Petran raunioita. Itsessään Petra oli omalta kohdaltani reissun ehdoton kohokohta, vaikka pienehkö tulvariski alueella oli. Koska en harrasta millään tavalla turvallista matkustamista, olin tietysti jättänyt matkaseuralta kertomatta tämmöisestä pienestä riskistä. Alueella oli satanut poikkeuksellisen usein ja paljon, eikä maa juuri ime vettä. Tämä kova vesisade yhdistettynä Petran kapeisiin kanjoneihin aiheuttaa suorastaan vedensyöksyn ja kanjoniin oli lähiviikkoina kuollut kymmeniä ihmisiä. Hyvä tuuri jatkui edelleen, ja Petra näyttäytyi meille oikein aurinkoisena ja kirkkaissa väreissä edellisen tulvapäivän jälkeen.
Petran kanjonien jälkeen aukeni upea näky; kamelit. Paljon kameleita, aaseja ja tietysti hiekkaa. Välittömästi tekemään diiliä kameliukkelin kanssa; hyvä diili saatiinkin aikaan ja pääsin kamelin selkään.
Tässä todisteet:
keskiviikko 5. joulukuuta 2018
86. Etsi sata geokätköä vuoden aikana
Tämä teksti vaatikin pidemmän aikaa, joten päätin toteuttaa tehtävän raportoinnin päiväkirjamallissa.
Sisältää kätköpaljastuksia!
6.1.2018
Sekopäägeokätköilyvanhempien suostuttelemana lähdettiin pimeään Varkausmäkeen. Tarkoituksena oli nähtävästi hakea vain yksi kätkö, mutta puhelin ilmoittikin uuden kätkön piilotuksesta. Luonnollisesti lähdimme tavoittelemaan FTF:ää (first-to-find...) ja olimmekin kätköllä vain seitsemän minuuttia sen julkaisun jälkeen. Samalla haimme muutaman muun purkin, joista äiti oli jo aiemmin hakenut FTF:t.
Varkausmäki tutuksi 18 (FTF)
Varkausmäki tutuksi 13
Varkausmäki tutuksi 17
Varkausmäki tutuksi 16
Varkausmäki tutuksi 15
Varkausmäki tutuksi 11
Matka jatkui kohti siskoni ratkaisemaa Hanoin torni 10 -mysseä (mysteerikätkö). Youtuben ihmeellinen maailma helpotti tämän mysteerin ratkaisua huomattavasti!
Hanoin torni 10
SALDO: 7 kätköä
___________________________________________________________________
7.1.2018
Jälleen matkaan. Kolme eri kätkötyyppiä päivässä on nähtävästi joku "juttu", joten sitä lähdettiin tänään tavoittelemaan.
Auto, lumikengät, liukulumikengät ja sukset matkassa lähdettiin kohti eräleirikeskusta ja siellä sijaitsevia wherigoa, multia ja tradia (joku outo sijaintiin liittyvä aarteenetsintäkätkö, moniosainen kätkö ja ihan normikätkö).
En tiedä olivatko sukset paras valinta, sillä wherigoa etsiessä kiidin lammen jäällä mutta myös konttasin mäenrinnettä ylös.
Lammen jää: sukset. 1 lumikengät
Kivikkoinen mäki: sukset 0, lumikengät 1
Luminen polku alamäkeen: sukset 1, lumikengät 0
Luminen polku ylämäkeen: sukset 0, lumikengät 0
Tie: sukset 1, lumikengät 0
Samalla siinä otettiin multi ja tradi eräleirikeskuksen lähistöltä
Saldo: 10 kätköä
__________________________________________________________________
26.1.2017
Suunnitelmana oli lähteä viettämään viikonloppua Helsinkiin siskon luo, mutta tuota 400 kilometrin matkaahan ei voi tehdä ilman ottamatta paria kätköä matkalta.
Päivän ensimmäisenä kätkönä oli joku outo Australian souvenir"miittikätkö". Käytännössä se tarkoittaa sitä, että joukko geokätköilijöitä kokoontuu tässä tapauksessa Mikkelin Prisman Pressoon tai Kuortin ABC:lle. En todella tiedä mikä järki näissä kätköissä on, mutta eteneepä haaste. Kuvia en kehdannut miiteistä ottaa, joku raja sentään.
Toinen ja kolmas kätkö (linkitän myöhemmin) löytyivät Kuortin ABC:lta. Tässä oli kyseessä jälleen miitti, jonka lisäksi miitin piilottaja vei myssen (mysteerikätkön) jonnekkin lähialueelle. Sitäkään en ymmärtänyt, miksi kätköä ei tarvinnut etsiä vaan lokivihko oli pöydällä. Myssen erikoisuus oli se, että se oli Pertunmaan ensimmäinen mysteeri ja DT (difficulty-terrain) -arvoiltaan 1/3,5. Näitä DT-kätköjä on Suomessa vain viisi. Sekopäävanhempanihan seuraavat https://www.geocache.fi/ -sivua, jossa tarkkaillaan ja täytetään erilaisia tilastoja. Yhtenä esimerkkinä tälläisesta tilastosta on DT-tilastot, jotka tulisi täyttää. Käytännössä homma näyttää tältä:
Ps. Itse Presidentti Halonenkin oli lähtenyt Kuortin ABC:lle kahville miehensä kanssa. Aika hienoa, että Suomen presidentti voi tulla ABC:lle itsekseen ja juoda kahvin aivan rauhassa.
Päivän neljäs kätkö oli pakko lähteä hakemaan, että saadaan kolmen suora täyteen (tästä ollut puhetta aiemmin). Kyseessä oli siis tavallinen tradi, joka lähdettiin hakemaan tuulisesta Tervasaaresta. Paikanpäällä oli pimeää ja kylmää, mutta kätkö löytyi vihdoin. Kuvaa en jaksanut ottaa.
Saldo: 14 kätköä
__________________________________________________
27.1.2018
Päivä kaupungilla ja pakko oli vielä yksi kätkö saada. Tämä kätkö löytyi Jumbon katolta, olipa maisemat!
Saldo: 15 kätköä
_______________________________________
31.1.2018
Taisi päästä ensi kertaa tänä talvena jäille. Oli upea sää, suorastaan kauhuleffasta! Tarvottiin mukavaa hankiaista pitkin saareen, jota oltiin yritetty jo aiemmin viime vuonna. Tällä kertaa yön pimeydessä ei muita näkynyt ja nimi purkkiin.
Saldo: 17 kätköä
___________________________________
Sisältää kätköpaljastuksia!
6.1.2018
Sekopäägeokätköilyvanhempien suostuttelemana lähdettiin pimeään Varkausmäkeen. Tarkoituksena oli nähtävästi hakea vain yksi kätkö, mutta puhelin ilmoittikin uuden kätkön piilotuksesta. Luonnollisesti lähdimme tavoittelemaan FTF:ää (first-to-find...) ja olimmekin kätköllä vain seitsemän minuuttia sen julkaisun jälkeen. Samalla haimme muutaman muun purkin, joista äiti oli jo aiemmin hakenut FTF:t.
Varkausmäki tutuksi 18 (FTF)
Varkausmäki tutuksi 13
Varkausmäki tutuksi 17
Varkausmäki tutuksi 16
Varkausmäki tutuksi 15
Varkausmäki tutuksi 11
Matka jatkui kohti siskoni ratkaisemaa Hanoin torni 10 -mysseä (mysteerikätkö). Youtuben ihmeellinen maailma helpotti tämän mysteerin ratkaisua huomattavasti!
Hanoin torni 10
SALDO: 7 kätköä
___________________________________________________________________
7.1.2018
Jälleen matkaan. Kolme eri kätkötyyppiä päivässä on nähtävästi joku "juttu", joten sitä lähdettiin tänään tavoittelemaan.
Auto, lumikengät, liukulumikengät ja sukset matkassa lähdettiin kohti eräleirikeskusta ja siellä sijaitsevia wherigoa, multia ja tradia (joku outo sijaintiin liittyvä aarteenetsintäkätkö, moniosainen kätkö ja ihan normikätkö).
En tiedä olivatko sukset paras valinta, sillä wherigoa etsiessä kiidin lammen jäällä mutta myös konttasin mäenrinnettä ylös.
Lammen jää: sukset. 1 lumikengät
Kivikkoinen mäki: sukset 0, lumikengät 1
Luminen polku alamäkeen: sukset 1, lumikengät 0
Luminen polku ylämäkeen: sukset 0, lumikengät 0
Tie: sukset 1, lumikengät 0
 |
| Wherigo Isojalka |
Samalla siinä otettiin multi ja tradi eräleirikeskuksen lähistöltä
 |
| Jättiläisnano |
Saldo: 10 kätköä
__________________________________________________________________
26.1.2017
Suunnitelmana oli lähteä viettämään viikonloppua Helsinkiin siskon luo, mutta tuota 400 kilometrin matkaahan ei voi tehdä ilman ottamatta paria kätköä matkalta.
Päivän ensimmäisenä kätkönä oli joku outo Australian souvenir"miittikätkö". Käytännössä se tarkoittaa sitä, että joukko geokätköilijöitä kokoontuu tässä tapauksessa Mikkelin Prisman Pressoon tai Kuortin ABC:lle. En todella tiedä mikä järki näissä kätköissä on, mutta eteneepä haaste. Kuvia en kehdannut miiteistä ottaa, joku raja sentään.
Toinen ja kolmas kätkö (linkitän myöhemmin) löytyivät Kuortin ABC:lta. Tässä oli kyseessä jälleen miitti, jonka lisäksi miitin piilottaja vei myssen (mysteerikätkön) jonnekkin lähialueelle. Sitäkään en ymmärtänyt, miksi kätköä ei tarvinnut etsiä vaan lokivihko oli pöydällä. Myssen erikoisuus oli se, että se oli Pertunmaan ensimmäinen mysteeri ja DT (difficulty-terrain) -arvoiltaan 1/3,5. Näitä DT-kätköjä on Suomessa vain viisi. Sekopäävanhempanihan seuraavat https://www.geocache.fi/ -sivua, jossa tarkkaillaan ja täytetään erilaisia tilastoja. Yhtenä esimerkkinä tälläisesta tilastosta on DT-tilastot, jotka tulisi täyttää. Käytännössä homma näyttää tältä:
 |
| DT-yhdistelmätaulukko |
Ps. Itse Presidentti Halonenkin oli lähtenyt Kuortin ABC:lle kahville miehensä kanssa. Aika hienoa, että Suomen presidentti voi tulla ABC:lle itsekseen ja juoda kahvin aivan rauhassa.
Päivän neljäs kätkö oli pakko lähteä hakemaan, että saadaan kolmen suora täyteen (tästä ollut puhetta aiemmin). Kyseessä oli siis tavallinen tradi, joka lähdettiin hakemaan tuulisesta Tervasaaresta. Paikanpäällä oli pimeää ja kylmää, mutta kätkö löytyi vihdoin. Kuvaa en jaksanut ottaa.
Saldo: 14 kätköä
__________________________________________________
27.1.2018
Päivä kaupungilla ja pakko oli vielä yksi kätkö saada. Tämä kätkö löytyi Jumbon katolta, olipa maisemat!
Saldo: 15 kätköä
_______________________________________
31.1.2018
Taisi päästä ensi kertaa tänä talvena jäille. Oli upea sää, suorastaan kauhuleffasta! Tarvottiin mukavaa hankiaista pitkin saareen, jota oltiin yritetty jo aiemmin viime vuonna. Tällä kertaa yön pimeydessä ei muita näkynyt ja nimi purkkiin.
Saldo: 16 kätköä
______________________________________
9.2.2018
Tässä vaiheessa oltiinkin lennähdetty jo Dominikaanisen tasavallan puolelle. Kätköjä ei maassa juurikaan ollut, ja vaikka olisi niin me ei ainakaan niitä löydetty. Tasan yksi purkki löytyi varmuudella ja muutaman raadot.
Olihan se hienoa napata yksi purkki Karibialtakin!
Saldo: 17 kätköä
___________________________________
17.3.2018
Taas jollain triplettireissulla. Huijattiin kyllä pahemman kerran, koska kordinaatit mysteerin loppupisteelle tuli joltakin sekopääkätköilijäkaverilta. Siinäpä tarvottiin kuusien juuria, mutta löytyi se lopulta.
Illalla jatkettiin matkaa miittiin, joka tällä kertaa olikin lähempänä. Suunnaksi Varkauden ABC ja sieltä löytyikin pöydällinen oudoilla nimillä varustettuja heppuja. Nimi kirjaan ja kätköilykeskusteluun mukaan. Joku sanoi että sekopääkätköilijävanhempani ovat olleet vireessä, totesin siihen vain että homma on mennyt yli. Muut eivät tätä ymmärtäneet.
Saldo: 19 kätköä
________________________________
18.3.2018
Viikonloppu Varkaudessa läheni loppuaan. Triplettiä oli taas metsästettävä, joten haettiin nähtävästi mysteeri. En osallistunut tämän ratkaisuun millään tavalla, mutta näin purkin autosta. Pientä huijausta edelleen ilmassa, mutta laskettakoon. Kätkö oli hieno noppa!
Oho! Kyseessä olikin premium-kätkö, johon tavallisilla tallaajilla ei ole asiaa. En pääse tätä loggaamaan, mutta löytynyt silti!
Saldo: 20 kätköä
______________________________
Noniin. Ihan maaliskuuhun asti jaksoin tehdä hienoa päivitystä. En muista enkä jaksa muistella jokaista käymääni kätköä tämän vuoden aikana. En edes ottanut niistä kaikista kuvia, enkä todellakaan jaksa linkata jokaista kätköä samaan tapaan. Tässä todiste ja alla kaikki kuvat, jotka löysin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)