Päätin loppujen lopuksi ryhtyä tuumasta toimeen ja googlata kameliajelut. Ensimmäinen osuma sattui Israeliin ja se oli menoa sitten! Varattiin liput Eilatiin marraskuulle ja matka alkoi kohti kamelimaata.
Kauniissa marraskuisessa säässä suorastaan harmitti jättää värikäs Suomi taakseen. Viiden tunnin lyhyt lento kohti Eilatia ja kohde olikin jo jalkojen alla. Siinä meni viikko kierrellessä paikkoja ja kamelimahdollisuuksia googlaillessa. Eilatista löytyi pettymykseksi vain yksi kamelikeskus, joten oli keksittävä varasuunnitelma.
Kerran sitä oltiin jo arabimaassa, niin kai sitä voi toisenkin maan ottaa check-listalle. Eikun suunta kohti Jordaniaa ja Petran raunioita. Itsessään Petra oli omalta kohdaltani reissun ehdoton kohokohta, vaikka pienehkö tulvariski alueella oli. Koska en harrasta millään tavalla turvallista matkustamista, olin tietysti jättänyt matkaseuralta kertomatta tämmöisestä pienestä riskistä. Alueella oli satanut poikkeuksellisen usein ja paljon, eikä maa juuri ime vettä. Tämä kova vesisade yhdistettynä Petran kapeisiin kanjoneihin aiheuttaa suorastaan vedensyöksyn ja kanjoniin oli lähiviikkoina kuollut kymmeniä ihmisiä. Hyvä tuuri jatkui edelleen, ja Petra näyttäytyi meille oikein aurinkoisena ja kirkkaissa väreissä edellisen tulvapäivän jälkeen.
Petran kanjonien jälkeen aukeni upea näky; kamelit. Paljon kameleita, aaseja ja tietysti hiekkaa. Välittömästi tekemään diiliä kameliukkelin kanssa; hyvä diili saatiinkin aikaan ja pääsin kamelin selkään.
Tässä todisteet:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti